Smaragdirasbora

(Microrasbora kubotai)

Kotiseutu ja elinolot:
pohjois-Thaimaa, kohtalaisesti virtaavat purot.

Luonne ja ominaisuudet:
pituus 3 cm
elinikä

Sävyisä, vilkas parvikala.


Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Koiras on hoikempi kuin naaras.

Akvaario:
vähintään 45 litraa
lämpötila: 22-27 C
ph: 6-7
dH: alle 10

Näyttävin tummapohjaisessa ja hämärässä akvaariossa, jossa vain muutama kasvitiheikkö.

Ruokinta:
Kaikkiruokainen. Kuivaruokien lisäksi tarvitsee pieniä eläviä tai pakastettuja ravintoeläimiä.

Muu hoito:

Smaragdirasboran biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Tulisukarapu

(Caridina cf. cantonensis var. "chrystal red")
mehiläissukaravun punainen muunnos

Kotiseutu ja elinolot:
Viljelymuunnos


Luonne ja ominaisuudet:
pituus 2,5 cm
elinikä 1 vuosi

Säyseä ja rauhallinen, elää pitkiä aikoja piilossa. Suositeltavaa pitää vähintään 10 yksilön ryhmässä.

Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Naaras on hieman koirasta kookkaampi ja pulleampi.

Akvaario:
vähintään 15 litraa
lämpötila: 22-25 C
ph: 6-7,5
dH: 4-12
Tumma pohja, jaavansammalta ja muita hentolehtisiä kasveja, juurkaoita ja pieniä kiviä.

Ruokinta:
hiutale- ja raeruoat, levät.

Muu hoito:
Hyvin herkkä kuparille!

Tulisukaravun biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Rubiiniseeprakala

(Danio choprai)


Kotiseutu ja elinolot:
Myanmar (Burma), purot ja lammikot.


Luonne ja ominaisuudet:
pituus 4 cm
elinikä

Vilkas ja sävyisä parvikala.


Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Koiras on hieman hoikempi ja värikkäämpi kuin naaras.

Akvaario:
vähintään 54 litraa
lämpötila: 20-25 C
ph: 6-7,5
dH: alle 12

Pitkänomainen akvaario, jossa reunoilla kasvillisuutta, ja keskellä uimatilaa.

Ruokinta:
Syö kaikkea kuivaruokaa, sekä ravintoeläimiä.

Muu hoito:


Rubiiniseeprakalan biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Juovaperhosnuoliainen

(Sewellia lineolata)
tunnettiin aiemmin juovaimunuoliasena.

Kotiseutu ja elinolot:
Vietnam, kivikkopohjaiset vuolaat joet.


Luonne ja ominaisuudet:
pituus 5 cm
elinikä

Sukupuolierot ja lisääntyminen:


Akvaario:
vähintään 85 litraa
lämpötila: 20-26 C
ph: 6-7,5
dH: alle 10

Matala ja pitkänomainen akvaario, runsaasti laakeita kiviä, ja voimakas virtaus.

Ruokinta:


Muu hoito:


Juovaperhosnuoliaisen biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Pandamonninen

(Corydoras panda)
kuuluu panssarimonnisiin.

Kotiseutu ja elinolot:
Peru, Ucayalijoen vesistö.


Luonne ja ominaisuudet:
pituus 6 cm
elinikä

Vilkas mutta sävyisä parvikala. Kouhottaa ympäri akvaarion pohjaa ja laseja.

Panssarimonnit voivat käyttää suolta hengittämiseen. Ne siis käyvät haukkaamassa happea pinnasta, nielevät sen, ja ottavat sen käyttöön suoliston avulla. Niinpä ne selviävät vähähappisessakin vedessä.


Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Naaras on hieman koirasta kookkaampi ja pulleampi.

Akvaario:
vähintään 85 litraa
lämpötila: 22-25 C
ph: 6-7
dH: alle 10

Avointa hiekka-aluetta (hieno hiekka), sekä kasvillisuutta ja juurakoita piilopaikoiksi. Sopii hyvin myös seura-akvaarioon.

Ruokinta:
Varisin kaikkiruokainen, pääasiassa kuitenkin liharavinto. Ruokailee pääasiassa pohjalta, mutta myös laseilta, kasvien lehdiltä ym. Ruoan tulee siis olla uppoavaa, tai akvaarion lasiin kiinnitettävää.

Muu hoito:


Pandamonnisen biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Kääpiöpallokala

(Carinotetraodon travancoricus)
Tunnettiin ennen myös nimellä sinipallokala

Kotiseutu ja elinolot:
Elää Intiassa jokien suojaisissa rannoissa.

Luonne ja ominaisuudet:
pituus 2,5 cm
elinikä

Voidaan pitää pieninä parvina. Etenkin urokset uhittelevat toisiaan. Näykkivät etenkin alkuun muiden kalojen eviä, joten huntupyrstöisiä kaloja ei suositella samaan akvaarioon. Hyvin valitussa seurassa sopii kuitenkin myös seura-akvaarioon.

Ollessaan uhattuna pallokala imaisee sisäänsä vettä tai ilmaa, pullistuen pallomaiseksi. Joskus kala ei pysty tyhjentymään, ja saattaa tällöin menehtyä.

Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Naaraalla kuviointi on terävärajainen, kun taas koiraalla kuviointi on "vesivärimäinen".

Akvaario:
vähintään 45 litraa
lämpötila: 23-28 C
ph: 6,5-8
dH: alle 15

Paljon suojaisia kasvitiheiköitä, juurakoita, ja muuta tutkittavaa. Jokaiselle urokselle kannattaa olla tarjolla sopiva reviiri, josta mielellään ei ole näköyhteyttä toisen tontille.

Ruokinta:
Kelpuuttavat ruoakseen pääsääntöisesti surviaisen toukat ja kotilot.

Muu hoito:
Tarkka hyvästä vedestä, jota surviaisruokinnan vuoksi onkin syytä vaihtaa vähintään 1/2 kerran viikossa, tai 1/3 kahdesti viikossa.

Pallokalan biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Allas kääpiöpallokaloille

Halusimme hankkia kääpiöpallokaloja. Nykyiseen altaaseemme niitä ei voida laittaa, koska siellä kova virtaus, josta palloset eivät pitäisi. Niinpä piti hankkia uusi akvaario. Tässä on nyt tuon akvaarion tarina.

Palloille riittää pienikin allas, joten olimme ensin ajatelleet Juwel Rekord 60 akvaariopakettia, mutta kun tarjouksessa sattui olemaan isoveli, Rekord 110, niin otimme sitten sen.

Kotona kokosin jalustakaapin. Kävi tuuri, ja löytyi riittävän suora kohta lattiasta, jotta siihen ilkeää akvaarion laittaa. Noissa Juwelin akvaariokaapeissa ei valitettavasti ole säädettäviä jalkoja. Akvaario siihen päälle, ja taustakuvan teippaus akvaarion takalasin ulkopuolelle.

Juweleissa on kiinteä suodatin, jossa oli muutama liikkuva osa. Lämmitintä en saanut mahtumaan suodatinkotelon sisään, kuten ohjeiden kuva osoitti, niinpä laitoin sen mukana tulleella telineellä kotelon ulkopuolelle.

Koska pohdimme vielä pohjahiekan laatua, päätin laittaa ensin vedet sisään, jotta saan suodatinmateriaalit jo kypsymään. Päätin kuitenkin melko pian laittaa hiekaksi puhallushiekkaa (sitä karkeampaa), jota meillä oli jäänyt yli ensimmäisestä altaasta. Pesin siis hiekan, ja kaadoin altaaseen.

Sitten ympin lisääminen. Otin käytössä olevasta sisäsuodattimesta suodatinpatruunan, ja pesin sen uuden akvaarion vedessä, joka muuttuikin sitten ruskeaksi. Varmuuden välttämiseksi otin vielä kukkaruukusta kourallisen multaa, liottelin sitä vedessä, ja kaadoin siivilän läpi liemen akvaarioon. Nyt siellä siis pitäisi olla bakteereita ihan reilusti.

Akvaariossa on vettä n. 100 litraa. Laitoin bakteereille vähän ruokaa, eli hirvensarvensuolaa, jota saa apteekista parilla eurolla eliniän tarpeiksi. Hirvensarvensuolaa lisäsin siis noin kolmasosan teelusikallista. Lisäksi vielä vähän kalanruokaa.

Sitten vain kansi kiinni ja odottelemaan! (sanovat tätä monimutkaiseksi)

Olen jo kypsytellyt yhden akvaarion, joten on joitakin asioita, joita erityisesti en tehnyt:

• En ostanut akvaariokaupasta mitään bakteerivalmisteita, koska niitä ei tarvita
• En laita altaaseen kasveja, ennen kuin kypsytys on valmis. Kasvit eivät oikein pidä ammoniumkuurista kypsytyksen aikana, kaloista nyt puhumattakaan.

Seuraan prosessin etenemistä tuolla kommenttilaatikossa.