Mikähän lie kasvi?

Mikähän se tämä kuvassa keskellä oleva kasvi on? Tämänkin sain ilman nimeä, ja aika huonokuntoisena vielä.

Toistaiseksi tunnistamaton

Mikähän kasvi lieneekään kyseessä? Ilman nimeä ostin akvaarioliikkeestä. Omaa hieman samanlaisen "maavarren" kuin vaikka jaavansaniainen, mutta lisäksi paksut juuret.

Sewellia puroallas

Ensimmäinen akvaariomme, juovaperhosnuoliaisten sekala.

Altaan koko: 80 x 40 x 40 = 128 l

Kalat:
9 kpl juovaperhosnuoiainen
9 kpl rubiiniseeprakala
6 kpl pandamonninen
3 kpl smaragdirasbora
kierteissarvikotiloita

Kasvit:
jättiläismiekkakasvi
vallisneria
Jaavansaniainen
melalehti
kääpiökeiholehti

Tekniikka:
sisäsuodatin Eheim Powerline 2048 (600 l/t)
Kiertovesipumppu Eheim Compact 1001 (150-600 l/h)
loisteputki Sylvania Aquastar 18 w + heijastin
Ilmastin

Lannoitus:
Satek PMDD 5 ml /vko
Easy Carbo 2 ml /pvä
Tetra crypto pohjatabu silloin tällöin
Satek voimapelletti silloin tällöin

Vesi:
25 C
Ph 6,5
Kh 2
Gh 3

Kääpiöaltaan sisustus

Altaan koko 80 x 35 x 40 = 112 litraa

Allas on muuttumassa pääasiassa kääpiöpallokaloille tarkoitetuksi. Lisänä on kuitenkin pohjansiivoja / levänsyöjä osasto.

Tekniikka:
Allas Juwel Rekord 110.
Suodatin Juwelin oma
Loisteputket 2 x 18 W (day-lite & ?)

Kalasto:
6 kpl kääpiöpallokala (1 uros + 3 naarasta +2 pientä poikasta)
6 kpl täplänuolimonni
partamonni

Kasvisto:
jättiläismiekkakasvi
karvalehti
argentiinan vesirutto
intianvesitähdikki (rosanervig)
tiikerilumme (punainen)
pikkurasvalehti
pantterimiekkakasvi?
tunnistamaton kasvi?

Vesi:
25 C
Ph 7,5
Kh 2
Gh 3

Lannoitus:
Satek PMDD 5 ml /vko
Easy Carbo 3 ml /pvä
Satek voimapellettiä silloin tällöin
Tetra Crypto silloin tällöin


Hoito:

PÄIVÄ	RUOKINTA	HOITO
Ma	paasto	valot 9:00 – 20:00 Easy Carbo 3 ml
Ti	Pakastesurviaista pohjatabuja	Easy Carbo 3 ml
Ke	Pakastesurviaista kasvista	Easy Carbo 3 ml
To	Pakastesurviaista pohjatabuja	1/3 vedenvaihto + Tetra Aqua Safe siivous Easy Carbo 3 ml
Pe	Pakastesurviaista kasvista	Easy Carbo 3 ml
La	Pakastesurviaista pohjatabuja	Easy Carbo 3 ml
Su	Pakastesurviaista kasvista	1/3 vedenvaihto + Tetra Aqua Safe Easy Carbo 3 ml Siivous suodatintyynyn vaihto PMDD 5 ml

Tällä sivulla on akvaarion perustiedot, muutoksista ja kehitysvaiheista kirjoittelen tuonne kommenttiosastolle.

Täplänuolimonni

(Otocinclus hoppei)

Kotiseutu ja elinolot:
Brasilia, Peru

Luonne ja ominaisuudet:
pituus 3,5 cm
Sävyisä, vilkas ja myös päiväaktiivinen kala. Hyvin sopeutuvainen ja erinomainen levänsyöjä.

Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Kutee melko helposti parvena lajiakvaariossa.

Akvaario:
vähintään 54 litraa
lämpötila: 24-28 C
ph: 6-7,5
dH: alle 10

Ruokinta:
Kaikkiruokainen. Levien ja muun kasviaineksen suuri osuus ruuasta on kuitenkin tärkeä.

Muu hoito:
Kotiuttaminen kannattaa suorittaa huolella, sillä Otot ovat kovia stressaamaan muuttoa.

Täplänuolimonnin biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Smaragdirasbora

(Microrasbora kubotai)

Kotiseutu ja elinolot:
pohjois-Thaimaa, kohtalaisesti virtaavat purot.

Luonne ja ominaisuudet:
pituus 3 cm
elinikä

Sävyisä, vilkas parvikala.


Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Koiras on hoikempi kuin naaras.

Akvaario:
vähintään 45 litraa
lämpötila: 22-27 C
ph: 6-7
dH: alle 10

Näyttävin tummapohjaisessa ja hämärässä akvaariossa, jossa vain muutama kasvitiheikkö.

Ruokinta:
Kaikkiruokainen. Kuivaruokien lisäksi tarvitsee pieniä eläviä tai pakastettuja ravintoeläimiä.

Muu hoito:

Smaragdirasboran biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Tulisukarapu

(Caridina cf. cantonensis var. "chrystal red")
mehiläissukaravun punainen muunnos

Kotiseutu ja elinolot:
Viljelymuunnos


Luonne ja ominaisuudet:
pituus 2,5 cm
elinikä 1 vuosi

Säyseä ja rauhallinen, elää pitkiä aikoja piilossa. Suositeltavaa pitää vähintään 10 yksilön ryhmässä.

Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Naaras on hieman koirasta kookkaampi ja pulleampi.

Akvaario:
vähintään 15 litraa
lämpötila: 22-25 C
ph: 6-7,5
dH: 4-12
Tumma pohja, jaavansammalta ja muita hentolehtisiä kasveja, juurkaoita ja pieniä kiviä.

Ruokinta:
hiutale- ja raeruoat, levät.

Muu hoito:
Hyvin herkkä kuparille!

Tulisukaravun biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Rubiiniseeprakala

(Danio choprai)


Kotiseutu ja elinolot:
Myanmar (Burma), purot ja lammikot.


Luonne ja ominaisuudet:
pituus 4 cm
elinikä

Vilkas ja sävyisä parvikala.


Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Koiras on hieman hoikempi ja värikkäämpi kuin naaras.

Akvaario:
vähintään 54 litraa
lämpötila: 20-25 C
ph: 6-7,5
dH: alle 12

Pitkänomainen akvaario, jossa reunoilla kasvillisuutta, ja keskellä uimatilaa.

Ruokinta:
Syö kaikkea kuivaruokaa, sekä ravintoeläimiä.

Muu hoito:


Rubiiniseeprakalan biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Juovaperhosnuoliainen

(Sewellia lineolata)
tunnettiin aiemmin juovaimunuoliasena.

Kotiseutu ja elinolot:
Vietnam, kivikkopohjaiset vuolaat joet.


Luonne ja ominaisuudet:
pituus 5 cm
elinikä

Sukupuolierot ja lisääntyminen:


Akvaario:
vähintään 85 litraa
lämpötila: 20-26 C
ph: 6-7,5
dH: alle 10

Matala ja pitkänomainen akvaario, runsaasti laakeita kiviä, ja voimakas virtaus.

Ruokinta:


Muu hoito:


Juovaperhosnuoliaisen biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Pandamonninen

(Corydoras panda)
kuuluu panssarimonnisiin.

Kotiseutu ja elinolot:
Peru, Ucayalijoen vesistö.


Luonne ja ominaisuudet:
pituus 6 cm
elinikä

Vilkas mutta sävyisä parvikala. Kouhottaa ympäri akvaarion pohjaa ja laseja.

Panssarimonnit voivat käyttää suolta hengittämiseen. Ne siis käyvät haukkaamassa happea pinnasta, nielevät sen, ja ottavat sen käyttöön suoliston avulla. Niinpä ne selviävät vähähappisessakin vedessä.


Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Naaras on hieman koirasta kookkaampi ja pulleampi.

Akvaario:
vähintään 85 litraa
lämpötila: 22-25 C
ph: 6-7
dH: alle 10

Avointa hiekka-aluetta (hieno hiekka), sekä kasvillisuutta ja juurakoita piilopaikoiksi. Sopii hyvin myös seura-akvaarioon.

Ruokinta:
Varisin kaikkiruokainen, pääasiassa kuitenkin liharavinto. Ruokailee pääasiassa pohjalta, mutta myös laseilta, kasvien lehdiltä ym. Ruoan tulee siis olla uppoavaa, tai akvaarion lasiin kiinnitettävää.

Muu hoito:


Pandamonnisen biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Kääpiöpallokala

(Carinotetraodon travancoricus)
Tunnettiin ennen myös nimellä sinipallokala

Kotiseutu ja elinolot:
Elää Intiassa jokien suojaisissa rannoissa.

Luonne ja ominaisuudet:
pituus 2,5 cm
elinikä

Voidaan pitää pieninä parvina. Etenkin urokset uhittelevat toisiaan. Näykkivät etenkin alkuun muiden kalojen eviä, joten huntupyrstöisiä kaloja ei suositella samaan akvaarioon. Hyvin valitussa seurassa sopii kuitenkin myös seura-akvaarioon.

Ollessaan uhattuna pallokala imaisee sisäänsä vettä tai ilmaa, pullistuen pallomaiseksi. Joskus kala ei pysty tyhjentymään, ja saattaa tällöin menehtyä.

Sukupuolierot ja lisääntyminen:
Naaraalla kuviointi on terävärajainen, kun taas koiraalla kuviointi on "vesivärimäinen".

Akvaario:
vähintään 45 litraa
lämpötila: 23-28 C
ph: 6,5-8
dH: alle 15

Paljon suojaisia kasvitiheiköitä, juurakoita, ja muuta tutkittavaa. Jokaiselle urokselle kannattaa olla tarjolla sopiva reviiri, josta mielellään ei ole näköyhteyttä toisen tontille.

Ruokinta:
Kelpuuttavat ruoakseen pääsääntöisesti surviaisen toukat ja kotilot.

Muu hoito:
Tarkka hyvästä vedestä, jota surviaisruokinnan vuoksi onkin syytä vaihtaa vähintään 1/2 kerran viikossa, tai 1/3 kahdesti viikossa.

Pallokalan biotoopin lajistoa:
???

Lähteet:
Varjo, Markku (2007): Akvaariokalat

Allas kääpiöpallokaloille

Halusimme hankkia kääpiöpallokaloja. Nykyiseen altaaseemme niitä ei voida laittaa, koska siellä kova virtaus, josta palloset eivät pitäisi. Niinpä piti hankkia uusi akvaario. Tässä on nyt tuon akvaarion tarina.

Palloille riittää pienikin allas, joten olimme ensin ajatelleet Juwel Rekord 60 akvaariopakettia, mutta kun tarjouksessa sattui olemaan isoveli, Rekord 110, niin otimme sitten sen.

Kotona kokosin jalustakaapin. Kävi tuuri, ja löytyi riittävän suora kohta lattiasta, jotta siihen ilkeää akvaarion laittaa. Noissa Juwelin akvaariokaapeissa ei valitettavasti ole säädettäviä jalkoja. Akvaario siihen päälle, ja taustakuvan teippaus akvaarion takalasin ulkopuolelle.

Juweleissa on kiinteä suodatin, jossa oli muutama liikkuva osa. Lämmitintä en saanut mahtumaan suodatinkotelon sisään, kuten ohjeiden kuva osoitti, niinpä laitoin sen mukana tulleella telineellä kotelon ulkopuolelle.

Koska pohdimme vielä pohjahiekan laatua, päätin laittaa ensin vedet sisään, jotta saan suodatinmateriaalit jo kypsymään. Päätin kuitenkin melko pian laittaa hiekaksi puhallushiekkaa (sitä karkeampaa), jota meillä oli jäänyt yli ensimmäisestä altaasta. Pesin siis hiekan, ja kaadoin altaaseen.

Sitten ympin lisääminen. Otin käytössä olevasta sisäsuodattimesta suodatinpatruunan, ja pesin sen uuden akvaarion vedessä, joka muuttuikin sitten ruskeaksi. Varmuuden välttämiseksi otin vielä kukkaruukusta kourallisen multaa, liottelin sitä vedessä, ja kaadoin siivilän läpi liemen akvaarioon. Nyt siellä siis pitäisi olla bakteereita ihan reilusti.

Akvaariossa on vettä n. 100 litraa. Laitoin bakteereille vähän ruokaa, eli hirvensarvensuolaa, jota saa apteekista parilla eurolla eliniän tarpeiksi. Hirvensarvensuolaa lisäsin siis noin kolmasosan teelusikallista. Lisäksi vielä vähän kalanruokaa.

Sitten vain kansi kiinni ja odottelemaan! (sanovat tätä monimutkaiseksi)

Olen jo kypsytellyt yhden akvaarion, joten on joitakin asioita, joita erityisesti en tehnyt:

• En ostanut akvaariokaupasta mitään bakteerivalmisteita, koska niitä ei tarvita
• En laita altaaseen kasveja, ennen kuin kypsytys on valmis. Kasvit eivät oikein pidä ammoniumkuurista kypsytyksen aikana, kaloista nyt puhumattakaan.

Seuraan prosessin etenemistä tuolla kommenttilaatikossa.

Akvaarion kalaton kypsytys

Tässä ohjeessa on tarkoitus antaa yksiselitteinen ja selkeä ohje akvaarion käyttöön otossa tehtävästä kypsyttämisestä. Tapoja on muitakin, mutta tässä esitetty tapa on pomminvarma, edullinen ja kaloille turvallinen.

Miksi akvaario pitää kypsyttää?
Kypsyttämättömässä akvaariossa syntyy haitallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä, jotka saattavat johtaa kalojen sairastumiseen tai jopa kaikkien kalojen välittömään kuolemaan.

Paras tapa kypsyttämiseen?
Paras tapa akvaarion valmiiksi saattamiseen on kalaton kypsyttäminen. Siinä akvaarioon synnytetään riittävä bakteerikanta poistamaan myrkylliset yhdisteet, ennen kuin akvaarioon lisätään yhtään kalaa. Tämä tapa on paras, koska se on kaloille turvallinen, varmatoiminen ja lisäksi toteuttajalleen edullinen.

Mitä kypsytyksessä tapahtuu ?
(jos et halua ymmärtää mitä teet, voit hypätä kappaleen yli, mutta suosittelen kuitenkin lukemaan)

Kun akvaario on käytössä, sinne jää kaikkea roskaa, kuten kalojen jätöksiä, ruoantähteitä, lahoavia kasvinosia ym. Hajottajabakteerit synnyttävät tästä eloperäisestä jätteestä ammoniumia, joka on kaloille myrkyllistä. Typpibakteerit muuttavat sitten ammoniumin nitriitiksi, joka edelleen on kaloille myrkyllistä. Nitriitti puolestaan muutetaan edelleen nitraatiksi, joka sekin on kaloille suurina määrinä haitallista, muttei myrkyllistä, kuten ammonium tai nitriitti.

Tavoitteena siis on, että kaikki eloperäisestä jätteestä syntyvä ammonium muuttuu mahdollisimman pian nitraatiksi, eikä akvaarioon näin pääse syntymään suuria ammonium tai nitriittipitoisuuksia. Tähän päästään kasvattamalla akvaarioon riittävä typpibakteerikanta. Kun riittävä typpibakteerikanta on saatu aikaiseksi, akvaario toimii kuten pitää, eli akvaario on "kypsä" ja siten kaloille turvallinen. Kypsytys on siis oikeastaan typpibakteerien kasvattamista.

Mikäli kypsytystä ei tehdä, vaan akvaarioon otetaan heti kaloja, on suurena vaarana, että kaikki kalat kuolevat ammonium/nitriittimyrkytykseen.

Tarvikkeet
- hirvensarvensuolaa (apteekista n. 2 €)
- kourallinen mehevää multaa (pihalta tai kukkapurkista)
- nitriittitesti NO2 (akvaariokaupasta, tippatesti n. 15€)
- nitraattitesti NO3 (akvaariokaupasta, tippatesti n. 15 €)

Testit tarvitset akvaarioharrastusta varten joka tapauksessa, joten kypsytyksen hinnaksi jää n. 2 €.

Valmistelut
Kypsytysvaiheessa akvaariossa tulee vähintään olla:
1) pohjahiekka
2) vesi
3) suodatin

Voit laittaa akvaarioon myös:
4) kivet, kannot ja muun elottoman sisustuksen

Älä laita akvaarioon kypsytysvaiheessa:
- yhtään kalaa
- yhtään kasvia
- mitään muutakaan elävää

Lisätään bakteeriymppi
Akvaarioon tarvitaan ensimmäiset typpibakteerit, jotka siellä sitten hyvässä hoidossamme alkavat lisääntyä. Tätä kutsutaan ympiksi, joka tässä ohjeessa on multaa. Hyvässä mullassa on riittävästi typpibakteereja.
1. Lisää kourallinen multaa astiaan, jossa on haaleaa vettä.
2. Sekoita niin, että hienojakoinen aines irtoaa veteen.
3. Kaada seos siivilän läpi akvaarioon.
4. Mittaa hetken kuluttua veden nitraattipitoisuus ja merkkaa muistiin.

Lisätään typpibakteereille ruokaa
Typpibakteerit käyttävät ravinnokseen ammoniumia, jota saamme akvaarioon hirvensarvensuolasta, jota lisätään niin, että ammoniumia saadaan veteen 5 mg /litra:

1,35 ml (tai grammaa) sataa vesilitraa kohti, eli 1 maustemitallinen tai 1/3 teelusikallista.
Lisäksi laitetaan hieman kalanruokaa.

Odotellaan
Seuraavaksi vain odotellaan kärsivällisesti, ja päivittäin mitataan ja kirjoitetaan muistiin nitriitin ja nitraatin määrät. Päivittäin lisätään myös hivenen kalanruokaa.

Nitriittipiikki
Kun nitriitin määrä on lähtenyt selkeästi nousuun, lisätään toinen annos hirvensarvensuolaa. Nitriitti jatkaa todennäköisesti edelleen nousuaan jonkin aikaa. Sitten taas odotellaan, mittaillaan ja lisätään kalanruokaa.

Altaan kypsyminen
Kun selvän nitriittipiikin jälkeen nitriitin määrä on taas nolla, ja altaassa on enää nitraattia, on allas kypsä.

Ammoniumlisäys 5mg/l synnyttää 17 mg/l nitraattia. Nyt akvaarion nitraattimäärän olisi siis pitänyt nousta n. 34 mg/l verrattuna lähtötilanteeseen.

Jos haluat olla varma kypsyydestä, voit lisätä akvaarioon vielä yhden annoksen hirvensarvensuolaa, ja tehdä mittaukset vaikkapa neljän tunnin välein nähdäksesi missä tahdissa ammonium muuttuu nitraatiksi. Tämä kannattaa tehdä myös, jos altaaseen on tulossa runsas kalasto, jotta typpibakteerien määrä varmasti olisi riittävä. Älä lisää kolmatta ammoniumannosta ennen kuin nitraatin määrä on noussut ainakin 20 mg /l.

2/3 vedenvaihto
Kun viimeinenkin ammoniumannos on muuttunut nitraatiksi, on allas kypsä. Nyt siellä on kuitenkin aivan liikaa nitraattia, josta täytyy päästä eroon ennen kalojen lisäämistä. Niinpä pitää vaihtaa 2/3 akvaarion vedestä, ja mitata sen jälkeen nitraatin määrä uudelleen. Tarvittaessa vaihdetaan vielä uudelleen vettä. Nitraattipitoisuus pitää saada laskemaan suunnilleen 10 mg/l tasolle. Nitraattia saa olla vähän, sillä kasvit käyttävät sitä ravinnokseen.

Uuden akvaarion kypsyminen kestää n. 2-3 viikkoa, nitriittipiikki ajoittuu yleensä n. 1-2 viikon välille, riippuen ympin laadusta. Kypsymistä ei voi nopeuttaa lisäämällä ylisuuria määriä ammoniumia, vaan typpibakteerien määrä tuplaantuu suunnilleen kerran vuorokaudessa. Kärsivällisyys on tärkeintä.

Kypsyttämisen aikana on hyvää aikaa vielä miettiä kasvistoa ja kalastoa, ja perehtyä akvaarion hoitamiseen, sillä kypsyttämisen jälkeen koko homma vastaa alkaa.

Esimerkki yhden akvaarioni kypsytysprosessista päivä päivältä löytyy täältä.

LÄHTEET:
Tiedot on hankittu pääasiassa Aqua-Webin keskustelufoorumin kirjoituksista (kiitos ja kunnia kuuluu heille =), sieltä löytyy hakutoiminnolla rajattomasti tietoa ja mielipiteitä akvaarion kypsytyksestä. Lisäksi asioita on saattanut tulla omaksuttua alan kirjallisuudesta.

Oma roolini on lähinnä valikoida ja tiivistää informaatio yhdeksi johdonmukaiseksi ohjeeksi.